Haapalan perheyhtiö aloitti herukkapensaiden taimien myynnillä ja jatkoi ikkunoiden ja ovien tekemisellä. Nyt ovat vuorossa veneilyyn liittyvät toiminnot.

Artikkeli on julkaistu Taloussanomissa 3.10.2021. klo 16:45 / Kirjoittanut Mirja Rintala

OULULAISEN Haapala Investin hallituksen puheenjohtaja Martti Haapala seisoo Oulun Toppilassa valtavan montun vieressä. Kesällä 2022 montun tilalla pitäisi olla 400 venepaikan satama, Toppilan Terwa Marina.

Sataman toimintaa ryhtyy operoimaan Toppilan Terwa Marina Oy, jonka yksi omistaja Haapala on. Oulun kaupunki on budjetoinut satama-alueen maanrakennustöihin 5 miljoonaa euroa.

Sataman toimijoiden investoinnit alueelle ovat yli 2 miljoonaa euroa. Tavoitteena on saada Terwa Marinasta mahdollisimman ekologinen satama.

Aallonmurtajan takana, kivenheiton päässä montusta, on Toppilansalmi, jonka rantoja kaupunki on viime vuosina kunnostanut. Alueelle rakennetaan parhaillaan lisää asuntoja. Salmen rantaan tulee kaikkiaan noin 3 000 uutta asuntoa.

SALMEN rantaan on ankkuroitu kaksi asuntolaivaa, useita saunalauttoja, Oulu-laiva ja vanha Alpo-hinaaja. Salmen toisella puolen on ankkurissa kaksimastoinen ketsi, Calypso.

Haapala silmäilee merellistä maisemaa Toppilan Tervahovin siiloista. Ne ovat salmen rantaan rakennettuja, vanhojen siilojen muotoisia asuinkerrostaloja.

Entisen ikkunatehtailijan sydäntä sykähdyttävät erityisesti puualus Calypso ja moottorialus Alpo. Puualus on Haapalan perheen oma ja hinaaja ryhmän, jota Martti vetää.

Veneily, meri ja Oulun merellisyys ovat asioita, joista Haapala puhuu mielellään ja innostuneesti. Puheenaiheena voisi olla myös vety, jonka puhtauteen ja käyttöön hän uskoo vahvasti.

Haapala on mukana oululaisessa Aktiiviomistajat-ryhmässä, jonka kanssa on luotu Skarta Group. Se listautui pörssiin tänä vuonna. Hän kuuluu yhtiön hallitukseen. Yhtiön strategiana on keskittyä rakentamaan ja miettimään nykyistä puhtaampaa tulevaisuutta.

PUDASJÄRVELLÄ elämäntyönsä tehneet Pirjo ja Martti Haapala aloittivat yrittäjäuran herukoista. Pariskunta kuljetti herukkapensaita Ruotsin puolelta Suomeen. Haapalan herukoita kasvaa nyt runsain mitoin esimerkiksi Hailuodossa ja Pudasjärvellä.

Ikkunoiden, ovien ja liukuovien pariin nuoren parin perustama yritys Profin päätyi monenlaisen yrittämisen kautta.

– Lähdettiin liikkeelle hyvin ideologisesti. Tehtiin kaikkea puusta ja maasta, erikoistuttiin monipuolisuuteen. Tavoiteltiin omavaraisuutta. Jo alkuvaiheesta lähtien yrityskummina toiminut Seppo Laine sanoi, että rönsyt pitää purkaa ja keskittyä olennaiseen. Valitsimme puun, Haapala kertaa yritystoiminnan alkuaikoja.

Yrityksen kasvun taustalla olivat Japanin markkinat. Haapalan mielestä Japaniin lähtö on ollut viisain päätös hänen yrittäjäurallaan.

– Muut lähtivät Saksaan, me Japaniin, ja se kannatti. Japani kasvatti meidän vientiä, ja se kasvatti meitä ihmisinä

JAPANIN markkina oli tuolloin erikoinen valinta, sillä puun käyttö oli siellä kiellettyä ovissa ja ikkunoissa. 

Haapala teki töitä sen eteen, että tilanne saatiin korjattua. Se oli Profinille onnenkantamoinen.

– Kun puuta sai taas käyttää, markkinat avautuivat pudasjärviselle yritykselle.

Profinin suurimmat kasvun vuodet ajoittuvat 1990- ja 2000-luvun vaihteeseen. Martti Haapalan aikaan yrityksen liikevaihto oli parhaimmillaan yli 7 miljoonaa euroa.

Vuonna 2012 Profinissa tehtiin sukupolvenvaihdos, ja liiketoiminta siirtyi Martin veljenpojalle Mikko Haapalalle. Pariskunnan omat lapset olivat jo löytäneet paikkansa muualta. Nyt Meri ja Tapio ovat yrittäjinä omillaan, Suvi arkkitehtina ja Tuulia perheyhtiön toiminnassa.

Vuonna 2018 Profinin omistajaksi vaihtui Inwido Finland. Inwido on suuri ruotsalainen ikkunoiden ja ovien valmistaja.

– Tarkoitus ei ollut myydä yritystä, päinvastoin. Mikko oli nuori mies ja halusi jatkaa. Mutta sitten tuli yhteistyökumppani, joka näki Profinin ison potentiaalin. 

– Kiitos japanilaisen tavan toimia, Inwido halusi ostaa valmiin tuotantolaitoksen eikä rakentaa itse alusta asti uutta. He arvostivat vahvaa kokemustamme. Päätös myynnistä oli yhteinen ja oikea.

YRITYKSEN myynnin aikoihin Martti Haapala oli 59-vuotias. Hyvin pian hän huomasi, ettei joutenolo jaksanut innostaa toimeliasta miestä.

– Lähdin mukaan erääseen startupiin rakentamaan puhtaampaa maailmaa biologisen maanpuhdistuksen kautta. Lisäksi kiinnostuin salmen rantaan ankkuroidusta Alpo-hinaajasta. Katselin sitä kaupunkiasunnon ikkunasta ja menin kysymään miksei alus ole merellä.

Loppujen lopuksi Alpon taustayhtiö Toppilan Möljä siirtyi Haapalan ja hänen yhteistyökumppaneidensa Aktiiviomistajien haltuun. Vanhan hinaajan kunnostamiseen löytyi nuorta väkeä ja alus pääsi uudestaan vesille syksyllä 2018.

– Se oli mukava yllätys. Kaikki olivat jo varautunut siihen, että kun vanha miehistö lopettaa hommat, uutta miehistöä ei löydy, Alpo myydään Amerikkaan tai joutuu naulatehtaalle. Nuorten mukaan tuleminen yllätti positiivisesti, he kesyttivät vanhan rautahevosen.

HAAPALAN unelmana on kehittää Oulun merellisyyttä monella eri tavalla. Hänen mielestään veneily on nyt liian harvan harrastus. 

Jotta yhä useampi pääsisi siitä nauttimaan, Oulun alueelle on saatava lisää retkeilysatamia, poijupaikkoja, laitureita, valmiita veneilyreittejä, yhteisomistusveneitä ja monipuolista koulutusta. 

Hänen mielestään merellisyyden vahvistaminen on yhteinen haaste kaikille Oulun seudun veneilyalan toimijoille.

– Oulun historia lähtee merellisyydestä. Täällä oli aikoinaan maailman suurin puupurjelaivojen laivasto ja tervahovi. Oulu oli tapulikaupunki, josta on viety sahatavaraa ja tervaa maailmalle. Meidän historiamme nousee merestä ja merenkulusta, sitä ei saa unohtaa. 

Oululla on oma merellisyyden strategia. Haasteena on Haapalan mielestä strategian toteuttaminen. 

– Kaupungin organisaatioon tarvitaan lisää resursseja, enemmän merellistä ymmärrystä ja osaamista, muuten hyvä suunnitelma jää huoneentauluksi.

HAAPALAN oma merellinen tausta ulottuu pitkälle historiaan. Hänen suvussaan on seilattu Perämeren viimeisellä jähdillä. Suvun juuret ovat Kalajoen Rahjassa ja Hailuodossa.

Pudasjärvelläkin perheen historia nivoutuu tervaan, puuhun ja veteen. Pirjo, Martti ja neljä lasta ovat asuttaneet ja kunnostaneet Kynkään kartanoa. 

– Siinä pihapiirissä, Kynkäänkoskessa, oli aikoinaan Oulun läänin ensimmäinen vesisaha, josta vietiin puutavaraa ja tervaa Englannin kuninkaallisille.

Hinaajan, purjeveneen, satamahankkeen ja puhtaamman energian lisäksi Haapala on ottanut siipiensä suojiin yhden Oulun kauneimmista historiallisista rakennuksista, pitsihuvila Villa Hannalan.

Yli 160-vuotias rakennus on tarkoitus kunnostaa entiseen loistoonsa merellisen Oulun portiksi.